Kung Bore 2013 day 2: Taistelu

Kivilattia syleili paikkoja odotetun hellästi toisenakin yönä ja Mäyrä ei, yllättävää kyllä, ollut ainoa joka kärsi paikkojen kolotuksesta. Kamojen pakkauksen ja aamupalan jälkeen oli vastassamme edellisen päivän voittopelin vastustaja, Färila If. Ottelu kulki odotetusti sipoolaisten hallussa, eikä heidän varma kiekonkäsittely antanut ruotsalaisille mitään mahdollisuuksia. Peli noin 11-3 kotiin. Färilalle täytyy kyllä antaa iso käsi, sillä joukkue oli huhujen mukaan harjoitellut vasta 6kk, mutta levyt lensivät yllättäviinkin paikkoihin vaikka peli oli jo lähes ratkennut. Voi olla, että seuraavassa kohtaamisessa luvut ovat jo huomattavasti tiukemmat.

Ennen päivän toista ottelua, SOSsin 4 urheaa rookie-poikaa tempaisivat yhdessä paikallisen partakeisarin, Anton Löövin, kanssa joulumieltä kohottavan joululaulun. Petteri Punakuono sointui hallissa komeasti saaden yleisöltä ansaitusti raikuvat aplodit ( pojat intoutuivat esittämään vielä encorenkin!).

Taistelu sijasta 7 käytiin Stenungsund R:ää vastaan, jolle Sipoo hävisi tiukasti 11-10 alkusarjassa ja voi pojat millainen matsi tästäkin tuli! Ottelu alkoi tasaisesti, mutta muutamat harmittavat pudotukset päästivät ruotsalaiset pahasti niskan päälle tilanteessa 7-4. Peli aaltoili päästä päähän, sipoolaiset ottivat breikin mutta sen jälkeen taas treidattiin, tilanne 10-8 ruotsalaisille, peli 11 pisteeseen ja SOS hyökkäämässä. Tästä maali ja peli 10-9. Veitsi kurkulla -tilanteessa Sipoon nyrkki asteli kehiin; aloitusheitto takaviivalle, jonne mieletön puolustus. Ruotsalaiset olivat säpissä, ei vapaita pelaajia, hätäri keskelle ja Sipoon Vladislav Belov löi kiekon maihin.Tästä nyrkki ei erehtynyt vaan runttasi kiekon varmasti maaliin. Tilanne 10-10, sama jatkaa.

Aloitusheitto laskeutui taas aivan takaviivalle ja tiukka naamapuolustus pelasi ruotsalaisten avaukset pois. Jälleen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pitkän roiskaisu, mikä oli ollut erittäin tehokas aiemmin pelissä, mutta tällä kertaa sipoolaiset nousivat korkeimmalle. Maalin kulmalta siirto keskelle johon Sipoon aikalisä. Aikalisän jälkeen ohiheitto ja kiekko takaisin ruotsalaisille heidän omalle maaliviivalle. Sipoolaisten puolustus piti hyökkäyksen tarkasti kiinni eikä heittäjälle jäänyt mitään muuta mahdollisuutta kuin antaa kiekko suoraan Anni Jokiselle käteen laskun ehdittyä kahdeksaan. Seurasi perinteinen maalihässäkkä ja Stenungsund puolusti vimmatusti eikä vapaita pelaajia ollut missään. Laskun ollessa jo pitkällä, Jokisen upea kämmenmurto löysi Emma Peltonen maalin toisesta laidasta. Kädet ilmaan, peli ohi, 11-10 SOSsille.

Valmennusryhmä oli äärimmäisen tyytyväinen koko joukkeen esitykseen, varsinkin toisena päivänä. Ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli sijojen 1-6 karkaaminen, sillä toisen päivän otteilla nämäkin sijat olisivat olleet täysin saavutettavissa. Mutta sitä saa mitä tilaa, varsinkin ruotsalaisissa pitsapaikoissa. Turnauksesta saaduilla kokemuksilla on hyvä jatkaa Suomen sarjoihin, joissa sipoolaisten tavoitteena on viime vuoden hopeamitalin kirkastaminen ja kaikkien muiden piekseminen. Näihin tunnelmiin, laiva vie ja aallot keinuttaa.

Ps. Ilmainen wifi bussissa, kyllä ne ruotsalaiset on päteviä!

“Så jaaaaaaa, kom igen nu SOS!”

-Mäyrä

Kung Bore, day 1: Kova, kova, ja kova

Kun perjantai-iltana leiri pystytettiin pelipaikan viereiselle koululle, kävi selväksi että kaikki 1mm paksuisella makuualustalla varustautuneet tosisissit tulisivat nauttimaan yöstään täysin rinnoin. Koulun kivilattia hyväili paikkoja kuin paraskin foam rolleri ja aamulla Mäyräkin joutui kaipailemaan hieman pehmeämmille apajille. Melkoinen rookiekömmähdys! Onneksi on vielä yksi yö jäljellä, jolloin voi todistaa ettei yksi lattia niin helposti nujerra näinkin kokenutta turnausharjaajaa.

Sos avasi päivänsä tiukalla 10-9 tappiolla Stenungsund Rrää vastaan. Ensimmäisen pelin jännitys näkyi pelaajien otteista, eikä SOS pystynyt kääntää viimeisen pisteen puolustusta voitoksi. Seuraavat kaksi ottelua käytiin selvästi isokokoisempia ruotsalaisia vastaan ja pelit päättyivätkin 10-6 ja 11-6 tappioihin.

Päivän ensimmäinen voitto napsahti Färila Iffää vastaan 11-4. Sipoo esiintyi varman tasaisesti ja hieman kadoksissa ollut pelirohkeuskin vilahteli jo useampaan otteeseen. Päivän viimeinen ottelu oli periruotsalainen hissipeli kuuden parhaan joukkoon pääsemisestä. Ottelu lähti käyntiin tasaisissa merkeissä mutta Stenungsund B:n fyysinen ylivoima oli liikaa. 11-6 pataan.

Sunnuntaina pelataan sijoista 7-10. Koko päivän trendinä on ollut nousujohteinen suorittaminen ja valmennusjohto onkin luottavainen että joukkueen peli-ilme virittyy pikkuhiljaa huippuunsa.

Turnaus on järjestetty erittäin hyvin jälleen kerran ja kaikki luistaa totuttuuun ruotsalaiseen tapaan. Ruotsin ultimatetulevaisuus vaikuttaa varsin valoisalta sillä paikalla on jopa viisi (5!) U15-joukkuetta. Milloin Suomessa pystytään samaan? Ja milloin Suomessa nähdään Patrick Potrykuksen ja Mäyrän kaltaisia säkenöiviä huippuja? Ainakin he olivat huippuunsa viritettyjä Allstars – Ledare pelissä.

“Takareisi on kova”
-Mäyrä

“Nää ruotsalaiset on kyllä vähän parempia ihmisiä”

Matka on alkanut ja Ruotsi syleilee meitä aurinkosella säällä normaaliin tapaan. Pasta on hyvää ja ihmiset kauniita. Kyllä ne ruotsalaiset osaa!

Luontoäiti jakoi laivamatkan aikana yöllä melkoisia tällejä ja hätäpoistumistiet olivat jo hetkittäin mielessä, mutta varpaat säilyivät onneksi suht kuivina ja kaikki pelaajat enemmän tai vähemmän kunnossa mestoille. Mäyrä otti jo illasta hieman lukua merenkäynnistä johtuen mutta aamulla oli jälleen kärppänä paikalla. Seuraava etappi on löytää majapaikalle Örebrossa ja valmistautua huomisiin koitoksiin. Mäyrä tuskin jaksaa odottaa hiekkaisia makuualustoja, melua, hikeä ja meininkiä. Turnausfiilis here I come!

-Mäyrä